Nyt on päässyt lipsahtamaan liian pitkä tauko. Korvissa onkin soinut moneen kertaan, blogia, blogia, blogia. Laiskuudesta ei nyt voi haukkua, päinvastoin, mutta olishan tuota pitänyt edes jotain kirjoitella ehtiä. Into pinkeenä ollaan vietetty kaikki illat ja vapaat hetket joko Koivulassa tai tienpäällä koeratsastelemassa. Aiemmin kertomieni tammojen kanssa tosin kävi ikävästi, molemmilla ilmeni eläinlääkärintarkastuksessa sellaisia vaivoja, että kauppoja ei tullut. Ihania tammoja kaikinpuolin, mutta nyt kävi näin.
Keittiökalusteet on ikkunaseinän osalta kasassa. Allas tulee vielä asentaa, samoin koneet sekä kaasuhellasaareke. Työtasot on käsitelty nyt pariin kertaan, mutta kolmas kerta taitaa olla tarpeen, samalla saadaan käsiteltyä saarekkeen tasot. Löysin myös sattumalta Terrasta edullisesti lamput ikkunan eteen, neljä roikkuvalaisinta, joissa on tumma, raidallinen läpikuultava lasikupu.
Niin ja kaikki makkarit on maalattu. Lastenhuoneet noudatttavat kaavaa pehmeällä beigellä kolme seinää ja tehostevärillä yksi seinä. Vaaleanpunaista, vaalean vihreää ja vaalean sinertävää, hyvin sopivat sävyt beigen kaveriksi. Meidän makkari sai sävykseen kamee ja peräseinälle on tulossa suunnittelemani tapetti. Himskuti sentään, siinä kaappiratkaisussa jäin sitten toiseksi ja jotain kaapistojuttuja pitäisi sitten keksiä vasemmalle seinälle, höh. Saisikohan jostain jotain kivoja irtokaappeja, vanhoja, muttei mitään antiikkia, antiikkia vaikka?
Vesieristyksiäkin on vedetty, Kartsa tuli siinä avuksi ja ohjeistajaksi, sillä on sertifikaatit hankittu. Näistä kuvista ei välttämättä saa oikein käsitystä, mutta tässä makua seinäsävyistä. Niinkuin kuvista näkyy, myös panelia on jo päässyt kattoon. Se on hienoa, valkovahattua. Jokunen ärräpää on päässyt, sillä kieroapirulaista ovat jotkut laudat.
Olohuoneen tuhka istuu seinille hyvin. Kun vielä sinnekin viimeistellään katto ja rustiikkinen vaalea parketti pääsee lattiaan, hyvä tulee.
On siis tosissaan pitänyt haipakkaa, mutta torstaina 7.6. tuli sitten pakollista hidastusta. Sekin oli tosin tosin haipakka päivä, sillä tallialueen maaurakointi oli täydessä tohinassa, kattopaneelitoimitus saapui ja Meriitti toimitus niin ikään. Meriitti-toimituksen purun seurauksena sitten tämä:
Ehkä saatatte päätellä, että kyseessä on Samin jalka ja olette siinä oikeassa. Mitä ihemttä sitten tapahtui? Betoniset tallin sokkelielementit. Ei kannata jättää jalkaa niiden alle. Pohjeluu poikkesi ja nilkastakin vastinparia huonona, niinpä seuraavat kuusi viikkoa seurana kipsi ja ruuvien ja sen sellaisten poisto sitten tuonnempana. Siitä päästäänkin tämän postauksen otsikkoon - onni on ystävät ja sukulaiset jotka ovat valmiita auttamaan! Talkoolaisia on riittänyt ja ollaan saatu asioita eteenpäin, vaikka Sami onkin ollut lähinnä statisti ja sellainen kotona oleva - pakko pitää jalkaa koholla ettei se turpoile. Tänään, yhdeksän päivää accidentistä ja viikko leikkauksesta jotain piti päästä tekemään.
Talkoolaiset olivat jo pohjustaneet terassirimoja ja nyt niitä pääsi maalaamaan, siispä Aaron ja Sami ottivat hommasta koppia tänään. Minä viimeistelin pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen vesieristystä ja Joni ja iskä tekivät olkkarin kattoa.
Huomenna Kartsa tulee laatoittamaan kodinhoitohuoneen lattian, sitten pääseekin kasaamaan niitäkin kalusteita!
